Miten ja miksi lentoyhtiöt ylibuukkaavat lentoja?
Kaikki lentomatkustajat eivät matkusta alkuperäisellä lennolla. Esimerkiksi muutoskelpoisen lipun ostanut matkustaja voi muuttaa varausta lähtöpäivänä tai perua matkan kokonaan. Meno-paluulipun ostaminen tulee usein halvemmaksi kuin pelkän menolipun, joten matkustajat ostavat usein lippuja lennoille, joita heillä ei ole tarkoituskaan käyttää. Kivijalkamatkatoimistojen kautta varattuja kalleimpia joustavia lippuja ei aina tarvitse maksaa lentoja varatessa. Siksi samalla matkustajalla voi useampia päällekkäisiä varauksia eri yhtiöiden lennoille, joista korkeintaan yksi toteutuu.
Useimmat lentoyhtiöt pyrkivät ratkaisemaan tyhjistä paikoista aiheutuvan kannattavuusongelman ylibuukkaamalla eli myymällä lennolle hieman enemmän lippuja kuin koneessa on paikkoja.
Miten ylibuukkaaminen toimii käytännössä?
Ylibuukkaaminen perustuu pitkälti historiallisen lennolle saapumiskäyttäytymisen perusteella rakennettuihin tilastollisiin malleihin. Tilastollisia malleja rakentaessa lentoyhtiöt voivat huomioida mm. lento- ja reittikohtaiset erot matkustajakäyttäytymisessä, minkälaisia korvaavia lentovaihtoehtoja on tarjolla ja lomasesongeista johtuvat erot matkustajakäyttäytymisessä.
Lentokohtaisista matkustajakäyttäytymisessä ilmenevistä eroista johtuen 100 % varmuudella toimivan tilastollisen mallin laatiminen on mahdotonta, jonka seurauksena lennolle jää joko tyhjiä paikkoja tai matkustajia joudutaan siirtämään myöhemmälle lennolle.
Jos lennolle on tulossa enemmän matkustajia kuin koneessa on vapaita paikkoja, lentoyhtiöt pyrkivät etsimään ensisijaisesti vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita matkustamaan myöhemmällä lennolla korvausta. Mikäli vapaaehtoisia ei löydy riittävästi, lentoyhtiöt voivat omaan harkintaansa perustuen päättää ketkä pääsevät lennolle (poikkeuksena pyörätuolin kanssa matkustavat ja muut erityisryhmät).
Lentoyhtiöt huomioivat lentolippuja hinnoitellessa ylibuukkaamisesta aiheutuvat kulut. Kalliin viime hetken lipun myyminen on lähes poikkeuksetta kannattavaa, vaikka yhtiö joutuisi siirtämään toisen matkustajan myöhemmälle lennolle ja maksamaan asiakkaalle lakisääteisen 125-600 euron käteiskorvauksen, hotelliyön ja odotusajan ateriat.
Noin joka tuhannes matkustaja ei pääse alkuperäiselle lennolle
Lentoyhtiöiden algoritmit ovat kehittyneet luotettavammaksi 2000-luvulla ja regulaatio on samalla tiukentunut, jonka vuoksi ylibuukkaamisen haitat ovat vähentyneet. Esimerkiksi Department of Transportationin tilastojen mukaan yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden matkustajista vuonna 2000 0,21 % ei päässyt alkuperäiselle lennolle ylibuukkaamisen vuoksi, mutta vuonna 2014 ”ainoastaan” 0,08 % matkustajista kohtasi saman ongelman (eurooppalaiset lentoyhtiöt eivät julkaise vastaavia tilastoja). Samanaikaisesti koneiden täyttöaste on noussut n. 10 prosentilla 82 prosenttiin. Toiselle lennolle siirretyistä matkustajista lähes 90 % siirtyi vapaaehtoisesti lentoyhtiön tarjoamaa korvausta vastaan ja hieman yli 10 % vastoin tahtoa.
Kuuntele äänikirjoja matkalla
BookBeat on äänikirjapalvelu, jossa yli 500 000 äänikirjaa.
BookBeat tarjoaa 30 päivän maksuttoman kokeilujakson, jos et ole kokeillut BookBeatia aiemmin. Jaksoon sisältyy 20 tuntia kuunteluaikaa, joka vastaa noin 3-4 kokonaista kirjaa.
Bookbeat.fi
Monet halpalentoyhtiöt eivät ylibuukkaa
Monet halpalentoyhtiöt kuten Ryanair ja JetBlue eivät ylibuukkaa lentojansa. Päällimmäisenä syynä tähän ei ole asiakasystävällisempi toiminta vaan erot lentoyhtiöiden toimintatavoissa ja liiketoimintamalleissa.
Eurooppalaisten halpalentoyhtiöiden lennot on maksettava aina varattaessa. Yhtiöiden asiakaskunnasta suurin osa on omalla rahalla matkustavia lomamatkailijoita, jotka todennäköisemmin käyttävät ostamansa lentolipun kuin työmatkailijat. Samasta syystä perinteiset lentoyhtiöt eivät yleensä ylibuukkaa lomalentoja.
Halpalentoyhtiöt lentävät monia reittejä ainoastaan muutaman kerran viikossa, jonka vuoksi matkustajia on hyvin hankala siirtää myöhemmille lennoille. Useimmat halpalentoyhtiöt eivät myöskään interline-yhteistyötä muiden lentoyhtiöiden kanssa, joten ne eivät yleensä pysty siirtämään lippua kilpailijan lennolle poikkeustilanteissa.
Tasokorttilaiset voivat ostaa lipun myös loppuunmyydylle lennolle
Yksi kyseenalaisimmista ylibuukkaamiseen liittyvistä käytännöistä on monien lentoyhtiöiden usein matkustaville kanta-asiakkaille antama varaustakuu, jota hyödyntämällä tasokorttien omistajat voivat ostaa lipun myös ylibuukatulle lennolle. Varaustakuuta hyödynnettäessä halvemman lipun ostanut matkustaja joutuu usein matkustamaan myöhemmällä lennolla.
Ylibuukkaamisesta aiheutuvat kustannukset on huomioitu varaustakuun ehdoissa, sillä sen hyödyntäminen edellyttää yleensä kalliin full fare -lipun (varausluokka Y) ostamista vähintään 24-48 tuntia aiemmin. Esimerkiksi British Airwaysin halvin full fare -menopaluulippu turistiluokassa Helsingistä Lontooseen maksaa yli 1200 euroa.
Ylibuukkaamisesta on hyötyä myös matkustajille
Myös matkustajat hyötyvät hieman ylibuukkaamisesta, jos ylibuukkaamista säädellään riittävästi, lentoja ei ylibuukata liika aggressiivisesti ja yhtiöiden prosessit toimivat muutenkin asianmukaisesti (esim. lipun siirtäminen kilpailijan lennolle onnistuu tarvittaessa). Ilman ylibuukkaamista muutoskelpoisten lippujen nykyisin ehdoin olisi hyvin haastavaa eivätkä kaikki matkustajat eivät pääsisi haluamalleen lennolle, vaikka koneesta löytyisi vapaita paikkoja lennon lähtiessä.
Lentoyhtiöiden katteet ovat myös melko matalia, joten kustannusten ja lippujen keskihintojen välillä on selkeä riippuvuussuhde kilpailuilla reiteillä. Hyvänäkin vuotena useimpien lentoyhtiöiden liikevaihtoon suhteutettu voittoprosentti jää korkeintaan 5-10 prosenttiin, joten ylibuukkaaminen todennäköisesti alentaa hieman lippujen hintatasoa.
Istumapaikkakartan perusteella ei pysty päättelemään onko lento loppuunmyyty
Monet lentoyhtiöt allokoivat koneen parhaimmat paikat ensijaisesti parhaimmille asiakkaille eli usein matkustaville kanta-asiakkaille (=tasokorttien omistajille) ja kalleimmilla full flex -lipuilla matkustaville matkustajille, joten istumapaikkakartan perusteella ei yleensä pysty päättelemään onko lentoa loppuunmyyty. Jos lento on täysi, nämä paikat tulevat muiden matkustajien saataville joko nettilähtöselvityksen tai lähtöselvitystiskin avautuessa.
Mitä operational upgradet ovat?
Businessluokan matkustajien määrä vaihtelee päivittäin. Euroopan sisäisillä lennoilla businessluokan paikkojen määrää on helppo optimoida verhoa siirtämällä, mutta kaukolennoilla käytettävien koneiden paikkajaon muuttaminen edellyttää kalliita muutostöitä. Jos Premium Economy ja/tai businessluokka eivät ole aivan täysiä, muutaman matkustajan siirtäminen ylibuukatusta turistiluokasta Premium Economyyn / businessluokkaan on lentoyhtiölle korvausten maksamista huomattavasti halvempi vaihtoehto.
Tietyillä reiteillä businessluokan paikkojen myyminen varsinkin lomasesonkien aikana on hyvin haastavaa. Siksi lentoyhtiöt välillä ylibuukkaavat turistiluokan tavanomaista agressiivisemmin ja upgradaavat tarvittaessa matkustajia (operational upgrade), jos ongelmaa ei ole saatu ratkaistua esimerkiksi matkustusluokan korotuksia myymällä.
Iltapäivälehtien vinkit (tälläytyminen, valehäämatka…) kannattaa suosiolla unohtaa, sillä upgradelista määräytyy ensijaisesti ennaltamäärättyjen lentoyhtiökohtaisten kriteerien kuten lipun hinnan (varausluokka), kanta-asiakaskortin värin (oletko tasojäsen?) perusteella ja matkustajamäärän (yksin matkustava upgradataan todennäköisemmin) perusteella. Erikoisaterian tilaaminen yleensä estää upgradaamisen, tosin operational upgradet ovat sen verran harvinaisia, että pelkästään niiden takia erikoisateriaa ei kannata jättää tilaamatta.
Lentomatkustajan oikeudet
EU:n lentomatkustajan oikeuksia käsittelevää asetusta sovelletaan EU- ja ETA-maista lähteviin lentoihin ja EU- ja ETA-maiden lentoyhtiöiden lentoihin kolmansista maista EU- / ETA-alueelle. Asetuksen perusteella lentoyhtiön on ensisijaisesti etsittävä vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita matkustamaan lentoyhtiön tarjoamaa korvausta vastaan myöhemmällä lennolla.
Lentoyhtiön on maksettava lennolta vastoin tahtoaan jääneelle matkustajalle
- 250 euron kertakorvaus, kun lennon pituus on enintään 1 500 km.
- 400 euron kertakorvaus, kun kyseessä on yli 1 500 km pitkä EU:n sisäinen lento tai muu lento, jonka pituus on 1 500 –3 500 km.
- 600 euron kertakorvaus, kun kyseessä on muu kuin EU:n sisäinen lento, jonka pituus on yli 3 500 km.
Yllä olevien kertakorvausten määrä puolittuu, jos korvaava lentomatka ei aikataulun mukaan myöhästytä matkustajan määränpäähän saapumista yli 2 tuntia (ensimmäisessä tapauksessa), yli 3 tuntia (toisessa tapauksessa) tai yli 4 tuntia (kolmannessa tapauksessa). Lisäksi lentoyhtiö on velvollinen tarjoamaan aterioita ja virvokkeita kohtuullisessa suhteessa odotusaikaan ja tarvittaessa hotellimajoituksen.
Kannattaako vapaaehtoiseksi ilmoittautua?
Kyllä ja ei. Vapaaehtoiseksi ilmoittautuessa on syytä pitää mielessä, että lentomatkustajien oikeuksia käsittelevässä EU 261/2004 -asetuksessa määritetyt korvaukset ja huolenpitovelvoite (aterialiput, majoitus jne.) koskevat ainoastaan matkustajia, joiden lennolle pääsy evätään vastoin tahtoa. Siksi ennen tarjouksen hyväksymistä on syytä tarkistaa kuka maksaa ylimääräiset kulut (majoitus, ateriat jne.) ja miltä lennolta löytyy vapaita paikkoja.
Lentoyhtiöt usein tarjoavat mahdollisuutta valita käteiskorvauksen ja korkeamman lahjakorttisumman väliltä. Esimerkiksi Finnair maksaa vapaaehtoisille 125 – 300 euron käteiskorvauksen tai 200 – 500 euron lahjakortin. Lentoyhtiöiden lahjakortit ovat yleensä voimassa vuoden ja niitä voi käyttää ainoastaan lentoyhtiön omien lentojen maksamiseen (lahjakortteja ei pääsääntöisesti voi käyttää muiden lentoyhtiöiden operoimien codeshare -lentojen maksamiseen).
Lentoyhtiöille kannattaa mainita, jos et ole tyytyväinen tarjoukseen, mutta olisit valmis matkustamaan myöhemmällä lennolla esimerkiksi EU 261/2004 -asetuksessa mainittua korvausta vastaan. Tätä vaihtoehtoa ei yleensä kannata käyttää neuvottelutekniikkana parempien korvausten toivossa, jos olisit valmis hyväksymään alkuperäisen tarjouksen. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt joutuvat eväämään lennolle pääsyn ainoastaan n. 10-15 % tapauksissa vastoin matkustajan tahtoa (tähän lukuun tosin sisältyy myös alkuperäisen tarjoukseen hylänneet matkustajat, jotka ovat hyväksyneet paremman tarjouksen).
Downgrade -korvausten periminen on usein työlästä
Lentoyhtiöt ylibuukkaavat myös parempia matkustusluokkia ja siirtävät välillä matkustajia alempaan matkustusluokkaan (downgrade). Lentoyhtiöt maksavat mukisematta lähes aina tavanomaisissa ylibuukkaustilanteissa EU-asetuksen mukaiset korvaukset, mutta downgrade -korvausten periminen on usein työläämpää (tietyt lentoyhtiöt kuten American Airlines usein laskevat korvauksen ensisijaisesti kuljetusehtojen mukaisesti korvauksen ja lakisääteisen korvauksien saaminen voi vaatia useita yhteydenottoja). Premium Economy ja businessluokan liput kannattaa tämän vuoksi maksaa luottokortilla, jotta asiasta voi tarvittaessa reklamoida asiasta korttiyhtiölle.
Työmatkailijoiden on syytä huomioida, että monet yritysten sopimushinnat eivät kuulu EU 261 / 2004 -asetuksen piiriin (=mahdollisen korvauksen määrä voi määräytyä lentoyhtiön kuljetusehtojen mukaisesti erittäin epäedullisella laskentakaavalla).